Kategoria: Uskonnollinen elämä

  • Kuurot saivat jo varhain opastusta kristinuskon peruskäsitteisiin viittomien ja kuvaraamattujen avulla. Uskonpuhdistuksesta lähtien kuuron oli mahdollista osallistua ehtoolliselle, jos hän…

    Lue lisää

  • Vuosisadan vaihteessa keskusteltiin kuurojen sielunhoidon järjestämisestä sekä kirkon piirissä että kuurojen keskuudessa. Ensimmäisen virallisen aloitteen asiassa teki Kuopion hiippakunnan pappeinkokous…

    Lue lisää

  • Kuurojenpapit toimivat valtion virassa, niinpä heidän työnsä puitteet määritteli senaatti ja käytännön ohjeet laadittiin tuomiokapituleissa. Matkapappien tehtävänä oli järjestää jumalanpalveluksia…

    Lue lisää

  • Kuurojenpapeilla oli heti työnsä alusta alkaen läheinen yhteys kuurojenyhdistyksiin ja Kuurojen Liittoon. Kaikki osapuolet näkivät yhteistyön hyödylliseksi. Papeille yhdistykset tarjosivat…

    Lue lisää

  • Kuurojenpapit joutuivat kirkollisten tehtävien ohella huolehtimaan myös sellaisista työtehtävistä, jotka eivät heille kovin hyvin sopineet. He toimivat muun muassa tulkkeina…

    Lue lisää

  • Ensimmäisiltä kuurojenpapeilta vaadittiin kuurojenkoulusta saatu todistus viittomakielen taidosta. Tästä taidosta on säilynyt vaihtelevia tietoja. Huugo Nybergin tiedetään viittoneen kauniisti ja…

    Lue lisää

  • Kuurojenpappien työhön oli kuulunut runsaasti sosiaalisia tehtäviä. Tehtävien vaativuuteen ja vastuullisuuteen nähden papin koulutus oli riittämätön ja yksi vaikeimmista tehtävistä…

    Lue lisää

  • Kuurojenopetuksessa oli alkuvaiheessa vahva kristillinen painotus ja useilla opettajilla ja koulujen johtajilla oli pappiskoulutus. Kuurojen oma hengellinen toiminta alkoi 1800-luvun…

    Lue lisää