Kategoria: Henkilöhistoria
-
Antti Jokelainen (1884–1952) on ”Suomen karhuna” tunnettu pikajuoksijasuuruus, joka vuosina 1907–1912 niitti mainetta kuurojen pohjoismaisissa yleisurheilukisoissa ja oli mukana kuurojen…
-
(o.s. Eskelinen) Aura Ahlbäck (1909–2001) oli näkyvä yhdistys- ja kuurojen kulttuuriaktiivi, joka pitkän elämänsä aikana oli monessa mukana. Hän perusti mm.…
-
Saksalaisesta sirkusperheestä kulttuurin monitoimijaksi. Bruno Mouton (1893–1964) muistetaan parhaiten taidokkaista viitotuista tulkinnoistaan monista lauluista ja runoista, joita hän opetti myös…
-
Carl Henrik Alopaeusta (1825–1892) voidaan kutsua maamme ensimmäiseksi kuurojen papiksi. Hän oli jo Porvoossa C. O. Malmin kuurojenkoulun johtokunnassa ja…
-
David Fredrik (Fritz) Hirn (1834–1910) oli maamme kuurojen yhdistystoiminnan uranuurtaja ja aloitteen tekijä. Hän toimi pidettynä opettajana kuurojenkoulussa Turussa ja…
-
(myöh. Ignatius) Kuurojen vanhempien kuuleva lapsi Elma Eklund (1878–1948) toimi Helsingin kuurojenyhdistyksen puheenjohtajana ja oli Kuuromykkäin yhdistys Heffatan perustaja. Hän…
-
(myöh. Hipeli) Hulda Hakala (1875–1933) toimi Kuurojen Auttajayhdistyksen ja Kuurojen Liiton matka-asiamiehenä etenkin Itä-Suomessa. Asiamiehenä hän opetti kuuroja tiedostamaan oikeutensa…
-
(o.s. Viljavuo) Ida Mouton (1887–1980) oli aktiivinen kirjoittaja, taidokas viittoja ja Suomen ensimmäisen kuurojen naistenkerhon monivuotinen puheenjohtaja. Vaikka sivistynyt ja…
-
John Sundberg (1875–1938) oli vuodesta 1902 alkaen kolmen vuosikymmenen ajan Helsingin Kuurojen Yhdistyksen sielu, joka koko tarmollaan oli mukana yhdistyksen…
-
Jarmo Narmala (1929–1994) tuli tutuksi terävistä mutta samalla myös huumorin keventämistä pakinoistaan ja mielipidekirjoituksistaan Kuurojen Lehdessä, jonka toimitussihteerinä hän toimi vuosina…
-
Yleinen pohjoismainen viittomakieli Kuurojen vanhempien kuulevana lapsena kuurojen maailma ja viittomakieli olivat Julius Hirnille (1868–1914) lapsuudesta saakka tuttuja. Julius Hirnin vanhemmat…
-
(myöh. Hirn) Maria Klingenberg (1840–1923) oli Carl Oscar Malmin oppilas Porvoon kuurojenkoulussa ja myöhemmin Turussa hänen yksityisoppilaansa. Kouluyhteisön voidaan olettaa…
-
1930-luvun reppumatkaaja Martin Hellöre (1914–1992) oli aktiivinen yhdistys- ja urheilumies, mutta parhaiten hänet muistetaan kertomuksistaan lukuisilta matkoiltaan. Hän kirjoitti matkoistaan…
-
Urheilun monitoimimies Oskarin Wetzellin (1888–1928) aikalaiset pitivät häntä yhtenä merkittävimpänä henkilönä kuurojen yhteisössä. Historia on osoittanut tämän luonnehdinnan pitkäikäiseksi. Hän…
-
Suomenruotsalainen viittomakielinen Elin Carlstedt (1864–1949) oli yksi kuuroista opettajista, jotka toimivat opetustehtävissä ennen kuin puhemenetelmä otettiin käyttöön kuurojenkouluissa Suomessa. Hän…
-
Kuurojen Liiton Kulttuurikeskus ja Kuurojen Teatterin suunnittelu ja toteuttaminen olivat Raija Niemisen (1937–2004) näkyvimmät saavutukset. Hänen mielestään kuuroilla tuli olla…
-
Perhe ja sukupolvet Julia Tavaststjerna (1844–1929) kuului tunnettuun säätyläissukuun ja avioitui erikoisluvalla serkkunsa Karl Alfred Stadiuksen kanssa. Pariskunta sai kolme…
-
Sukuverkosto Tampereen ja Pirkanmaan seudun kuurojen historiaan vaikutti 1900-luvun alkuvuosina kaksi perhettä: Talviat ja Ritalat. Siiri, Evert, Heikki ja Juho…
-
Savisaarten kuuro suku Savisaarien suvussa on ollut kuuroutta monessa sukupolvessa. Ensimmäinen tunnettu kuuro suvussa oli Elias Savisaari (1850–1906), joka avioitui…
-
Svante Lagergrén (1844–1900) teki yli kahdenkymmenen vuoden mittaisen uran valokuvauksen parissa ja hän on yksi tunnetuimmista suomalaisista maisemavalokuvaajista. Hänen kuviaan…
-
Torsten ”Totti” Rikström (1916–1999) oli monipuolinen esiintyjä ja kulttuuripersoona kuurojen kulttuurielämässä. Hänet nähtiin näyttämöllä tulkitsemassa viittomakieliselle yleisölle teatteritaiteen helmiä mm.…
-
Neljällä vuosikymmenellä Kuurojen Liiton palveluksessa toiminut Rurik Pitkänen (1898–1966) teki uutteraa työtä mm. kuurojen ammattiopetuksen aikaansaamiseksi koko elämänsä ajan. Hän…
-
Lue lisää
