Kategoria: Ammatit

  • 1800-luvun lopulla Suomi oli maatalous- ja käsityövaltainen maa. Suurin osa kuuroista ansaitsi elantonsa näillä aloilla. Kuurojenkouluissa luotiin pohja käsityöammateille ja…

    Lue lisää

  • Oralismin aikakaudella kuurojenkoulujen tehtävänä oli sopeuttaa kuurot oppilaat kuulevaan yhteiskuntaan. 1900-luvun alussa opettajat ajattelivat, että kuurot eivät tarvitse omaa ammattiopetusta.…

    Lue lisää

  • Syksyllä 1976 kaksi ensimmäistä kuuroa pääsivät aloittamaan lukio-opiskelun Mikkelin kuurojenkoulussa. Vaikka ylioppilastutkinnon suorittaminen oli mahdollista, ei kuuroilla juuri ollut mahdollisuutta…

    Lue lisää

  • 1900-luvun alussa syntyi muutamia yksityisiä ammattioppilaitoksia, jotka tarjosivat kuuroille opiskelumahdollisuuksia. Näitä olivat vuonna Nikkarilan talouskoulu sekä graafisen alan ammattikouluna toiminut…

    Lue lisää

  • Kuurojen naisten akatemiaksikin kutsuttu Nikkarilan talouskoulu perustettiin vuonna 1905. Koulun perustamisen mahdollistui kun Pieksämäellä asuneet sisarukset Sofia ja Angelique Bovallius…

    Lue lisää

  • Vuonna 1928 Suomen Kuuromykkäin Liiton vuosikokouksessa kuuro kirjansitoja Oskar Wetzell toi esille sen, että kirjapainotyö soveltui hyvin kuuroille. Hänen mielestään…

    Lue lisää

  • Vuonna 1930 Kuurojen Liiton vuosikokous asetti toimikunnan, joka laati suunnitelman oppilaitoksesta, jossa kuurot saisivat jatko-opetusta. Hanke toteutui kuinkin vasta vuonna…

    Lue lisää

  • Kuurot ovat sukupolvien ajan joutuneet taistelemaan ennakkoluuloja vastaan, joiden mukaan kuuro ei pysty harjoittamaan tiettyjä ammatteja. Kuuroille ovat opettajat, ammatinvalinnanohjaajat…

    Lue lisää